Teltta lämmitin

05/03/2016

 

Mukavuuden haluinen mies. Sitä olen ollut koko pienen elämäni. Mutta asuu minussa myös kurjuuden maksimoija. Parasta on kuitenkin aluksi maksimoida kurjuus, jonka jälkeen nauttia mukavuuksista. Esimerkiksi raskaan vaelluksen jälkeen istua nuotiolla ja syödä lempimakkaraa.

Yksi mukavuuden tekijä on tietysti lämpö. Kukapa haluaisi pohjimmiltaan nukkua kylmässä teltassa? Aika harva (Jos ei ole harrastamassa kurjuuden maksimointia).

Valitettavasti meillä täällä Skandeissa yöt on kylmiä suurimman osan ajan vuodesta. 
Retkeillessä siis monesti tulee nukuttua teltassa, jos autio tupaa ei ole tarjolla. Ja suurin osa retkeilijöistä tietää tunteen kun herää aamulla kylmässä teltassa. Lämpimästä makuupussista ei haluaisi tulla pois, koska ulkopuolella odottaa kylmät ja kosteat vaatteet retkeilijäänsä. Ja kermana päällä hampaita kalisuttava ilma. Ehkä jopa räntää vaakasuunnassa.
Herää kysymys. Onko tässä kohtaa oikiasti järkiä maksimoida se kurjuus? Kun asiat voisi olla toisin.

Heräät lämpimään telttaan makuupussi puoliksi auki kädet rentona sivuille retkottaen. Vieressä pöhisee kamiina tai vastaava teltta lämmitin, mikä hohkaa iloisesti lämpöä ympäristöönsä kuin pieni aurinko. Kokeilet vierelläsi olevia housuja. Ja kyllä. Ne on kuivuneet yön aikana. Kaadat pullosta vettä kahvipannuun ja perään kahvinpurut. Asetat sen lämmittimen päälle kiehumaan. Ja käyt itse pitkällesi hymyssä suin. "Aaah kylläpä retki elämä onkin poikaa"

Kamina on monesti tunturi olosuhteissa turhan raskas kantaa mukana ja sinne saa olla koko ajan lisäämässä puuta. Eli yö unet jää katkonaisiksi. Mutta on täydellinen kun on isompi retkiporukka koossa. Lämmöstä ei ole puutetta suurimmillakaan pakkasilla. 
Mutta näin yhden tai kahden miehen retkikunnalle turhan vaivanloinen. 

Lähinpä siis kehittämään itselleni telttalämmitintä. Vaatimuksina kevyt, pieni ja pitkä lämmitysaika. Ensimmäiseksi lähdin etsimään netistä ohjeita ja ideoita ja löysinkin loistavaa materiaalia. Näitä apuna käyttäen lähdin rakentamaan omaa teltta lämmitintäni. Lämmitin toimii etanolilla, jota poltetaan ja siitä syntyy lämpöä telttaan. Laitetta voi käyttää myös keittimenä, eli voin valmistaa sillä myös ruokaa. 
Aiemmin olin tehnyt risukeittimen. "Laavu brennerin". Otin tämän mukaan tähän uuteen lämmittimeen tulipesäksi. Tämä taas tarkoittaa sitä, että voin käyttää etanolilämmitintä myös puulämmittimenä. Esimerkiksi ulkona voin tehdä ruokaa sillä päiväsaikaan käyttämällä puuta ja säästää etanolia yötä varten. Eikä tarvitse kantaa mukana niin paljon etanolia.

Lämmitin koostuu kahdesta osasta. Etanoli patruuna ja tulipesä. Nämä vain yhdistetään ja lämmitin on käyttövalmis. 

Testikäytössä lämmitin jaksoi palaa lämpöätuottavasti n.4.5h ja etanolia kului 1 litran verran. 

Tulevana viikonloppuna Ainon kokeilla ihan konkreettisesti miten hökötys jaksaa antaa lämpöä telttaan näin talvi olosuhteissa. Luntahan täällä riittää. Eilen satoi Osloon lähes metrin verran. Mutta suurempia pakkasia ei kuitenkaan ole luvassa.

 

 

 

Miten lämmitin toimi? 

 

Lämmintä ja mukavaa oli teltassa vaikka ulkona riehui todellinen myrsky ja räntää tuli vaakatasossa. Kehittämäni lämmitin todellakin toimi. Teltassa oli kotoisan lämmintä.

Matka leiri paikkaan oli kelin puolesta yllättävän haastava. Reitti oli suurimmaksi osaksi jyrkkää ylämäkeä ja erittäin erittäin liukas lumen vuoksi. Yksikin harha askel ja olisin lähtenyt alaspäin kuin talkkari liukkaalta katolta. Ja seuraamukset olisi varmasti ollut sen mukaiset. Otinpa siis rauhassa ja valitsin tarkoin joka askeleen. Lisä jännitystä toi n.30kg rinkka. 
Selvisin ylös sopivasti ennen pimeää ja iltahämärässä oli helppo pystöttää teltta. Onneksi löysin suojaisen paikan metsän puolelta kyseinen vuori nimittäin ujelsi tuulen voimasta. Siellä ei olisi ollut kiva nukkua, koska seisominen jo sen huipulla oli vaikeaa. 

Sain kerättyä kuivaa puuta suurten kuusten alta ja ajattelinpa istuskella vähän iltanuotiolla ja nautiskella kuuluisaa juusto makkaraa "øst pølse". Sitähän mä olin halunnu koko uuvuttavan matkan. Elävä tuli se vaan on sellainen tunnelman lähde. On se vain laatua istua kaikessa rauhassa sen äärellä ja antaa ajatusten juosta. Parhainta terapiaa. Ainakin minulle. Aikani istuskeltua alkoi pimeys voittamaan tienoot. Enään vain hiipuva hiilos jaksoi antaa hieman valoa. Oli aika kömpiä telttaan.

Teltassa olikin oikein mukavan lämmintä. Olin laittanut lämmittimen palaamaan aikaisemmin. Siinä se iloisesti ja täysin äänettömästi paloi ja tuotti lämpöä ja valoa. Ulkona jatkui myrsky ja räntä/vesisade. Kömmin makuupussiin ja aloin kuuntelemaan luonnon omaa iltalaulua. Oli lämmintä ja mukavaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Please reload

© Elias Pesola. All rights reserved.Proudly created with Wix.com