Kaukana, mutta niin lähellä

24/08/2016

Kaukana, mutta kuitenkin niin lähellä. Norja upeineen vuorineen ja vuonoineen. Täällä pääsee näkemään maisemia, mitkä ihan oikeasti salpaavat hengitystä. Ja saavat tuntemaan itsensä todella pieneksi. Mutta täällä pääsee myös tuttuun turvalliseen metsään, mikä onkin tullut yhä tärkeämmäksi lähivuosina. Voisin kutua sitä melkeinpä kodiksi. Metsä kun tuo sellaista turvaa ja suojaa. Norja siis onkin retkeilijöille varmasti yksi maailman huippu maita. Täältä kun löytyy ihan jokaiselle mieluista näkemistä. On haasteellisia reittejä kova tasoisille vaeltajille. Ja siitä alaspäin ihan jokaiselle. Perheen pienimille asti. Syksy ja ruska on tuloillaan. Ja jos jossain täällä se näyttäytyy kauniina. Miksi et siis lähtisi vaellukselle norjaan?

 

Ps. Jäänyt nyt kirjoittelut ja retkeilyt vähän vähemmälle. Eletään jännittäviä aikoja. Kohta saadaan meidän perheeseen toinen pikku veijari. Ihan kuule näinä viikkoina. 

 

 

 Joukkohautausmaa

 

Käytiin viime viikonloppuna tsekkaamassa tällainen paikka toisen maailmansodan ajalta. Natsi-Saksan joukot ovat teloittanut tänne reilu 200 ihmistä. Norjalaisia suurin osa. Seassa muutamia brittejä. 

Kylmiä värejä nostattava paikka, missä tunteet nousee helposti pintaan kulkiessa pienellä polulla keskellä metsää. Ympärillä hautoja ja hauta kiviä. Se ääripää mikä sai aikaan tällaista. Oli aivan käsittämättömän sairasta. Kunpa me ihmiset tajuaisimme pysyä kultaisella keskitiellä. Ettei äärilaidat saisi kannatusta. Ettei koskaan enää tällainen hulluus toteutuisi. 

 

 

 

Please reload

© Elias Pesola. All rights reserved.Proudly created with Wix.com