Merikotkan juhannus

26/06/2017

Juhannus meni ja kotimökki vaihtui pohjoisen yöttömiin öihin. Joka ilta kotimökillä sain seurata merikotkan saalistus reissuja ja kaikkeni yritin, päästäkseni kuvaus etäisyydelle. Joka ilta koukkunokka vei kuitenkin pitemmän korren. Eikä jättänyt minulle mitään saumoja. Lyhyellä objektiivilla aika toivotonta touhua. Mutta tulipahan yritettyä. 

Taisi kuitenkin merikotkilla alkaa minun touhut säällittämään sen verran että päättivät järjestää kunnon lähtöseremonian. Juuri ennen lähtöä kaksi kotkaa kaarteli saalistamassa lokkisaaren ympärillä  ja tekivät näyttäviä kieppejä niin, että minä hihkuin riemusta. Lopuksi ne liihottivat mökin ohitse ja jättivät hyvästit meille. Tämä hetki piirtyi loppu elämäksi minun kovalevylle. Ja jätti niin paljon hampaan koloon.

 

Sain olla todistamassa luonnossa

jonkin suuremman ylivoimaista hallintaa omalla reviirillään.

Palaan vielä ja silloin haastan sinut uudelleen. Oi ilmojen valtias. 

 

 

Juhannus oli taas kerran meidän mökillä. Maailman paras ja ihanin. Isäni viritteli sellaisen telttasaunan, että koivun oksat pois ja ämpärillä päähän. Se oli nimittäin täydellinen. Parhaat löylyt ikinä. Enkä vain puhu vaan tarkoitan sitä. Se oli super extra wonderful telttasauna. Sillä kuuluisalla nextillä levelillä.

Kun saa viettää täydellisen juhannuksen rakkaiden läheisten vierellä. Voi tuntea olonsa rakastetuksi, tärkeäksi ja onnelliseksi. Olen kiitollinen tästä juhannuksesta. 

 

Tässä vielä kuvia juhannuksesta. Lopussa kaksi kuvaa merikotkasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Please reload

© Elias Pesola. All rights reserved.Proudly created with Wix.com