Herkkupussi vaellukselle

17/11/2017

Yksi kaunis aamu. (Taisi olla muuten tiistai.) Tupsahti lumi Oslon alueelle ja edelleen pysyy sitkeästi maassa vaikka vettä välistä sataakin. Niin se on ihmeellistä ainetta, että heti mieli kirkastui ja iloinen hymy levisi kasvoille. Minähän rakastan lunta. Jo pienestä asti on tullut leikittyä lumessa ja mikäs sen parempaa kuin lumilautailla talvella tai rakentaa lumilinna. Tänäkin talvena on päästävä rakentamaan oikein kunnon lumilinna jossain vaiheessa. 

Muistan kun lapsena rakenneltiin kaikkea mahdollista omalle pihallemme. Oli jos minkäkin näköistä lumilinnaa ja taideteosta. Ja tietysti oma isämme innokkaimpana rakentamassa. Ja uskallan väittää jos niistä taideteoksia olisi lähetetty johonkin lumenveisto kilpailuun olisi palkintopalli sijoja hätyytetty. Sen verran on isäni taitava käsistään. Ylpeä olen omasta isästä.

 

Täydellinen herkkupussi

 

Tekeekö mieli vaelluksella napostella jotain hyvää kävellessä? Tai puuttuuko iltanuotiolla istuessa vasemmasta kädestä täydellinen napostelupussi? Ei hätää. Mulla on yleensä kaikkeen joku ratkaisu. Enkä voi taata tässäkään asiassa kuin täydellisen makunautinnon. Mutta sellaista se elämä on. Aina ei voi saada muuta kuin täydellistä jos on hyvä makuaisti. 

Mun lempi pähkinäpussiin sisältyy:

 

 - Cashewpähkinöitä

- Maapähkinöitä

- Manteleita

- Rusinoita

- Valkosuklaata

- Taateleita

 

Tätä pussia kun mässyttää niin alkaa se jalka nousemaan raskaammallakin vaellus reitillä. Suosittelen.

 

 

 

 

 

 

Please reload

© Elias Pesola. All rights reserved.Proudly created with Wix.com