Joulun tarina

22/12/2017

"Joulupukki, miksi olet noin apean näköinen? Ottavatko jouluvalmistelut voimille?”
”Ei, vaan byrokratia.”
”Tivaako rakennusvalvonta taas Korvatunturin rakennuslupia vai haluaako ympäristövirasto tietää, miten täytämme haja-asutusalueiden jätevesimääräykset?”
”Pahempaa, paljon pahempaa, hyvät tontut.”
”Nyt emme kuitenkaan ehdi murehtia byrokratiaa. Jouluun on vain viikkoa aikaa. Joko rupeamme lastaamaan lahjoja rekeesi, Joulupukki?”
”Ette. Liikenneturvavirasto Trafista tuli juuri kirje, jonka mukaan lastimme on laiton. Porojen reessä on kuulemma pahasti ylikuormaa, jos kyydissä on lahjat maailman kaikille kilteille lapsille. Lisäksi meillä pitäisi olla joku ammattiliikenteen liikennelupa.”
”Mistä me nyt sellaisen luvan tähän hätään saamme?”
”Emme mistään. Meidän pitäisi pestata joku kuljetusfirma. Mutta ei siinä kaikki. Urakka on niin iso, että hankintalain mukaan meidän on kilpailutettava se koko EU:n alueella.”
”Me tontut emme kai sitten juuri nyt voi tehdä mitään muuta kuin lähteä tarkkailemaan, ovatko lapset kilttejä.”
”Valitettavasti se ei käy. Minulla on tässä oikeuden ennakkopäätös, jonka mukaan ikkunoiden takana kurkkiminen on laitonta. Siitä saa vähintään lähestymiskieltoa.”
”Miten me sitten pystymme merkitsemään Joulupukin suureen kirjaan, kuka ansaitsee lahjan ja kuka ei?”
”Se minun suuri kirjanikin on hävitettävä. Tietosuojavaltuutetun mielestä kyseessä on laiton henkilörekisteri.”
”Mutta Joulupukki, mihin sitten joutuvat kaikki nämä lelut, joita me tontut olemme nikkaroineet koko vuoden?”
”Tekniikan turvakeskus Tukes määrää, että ne on hävitettävä, sillä niistä puuttuvat alkuperämerkinnät, tuoteselosteet sekä käyttö- ja turvaohjeet.”
”Hävitettävä! Tuonne Korvatunturin isoon takkaanko meidän on lahjat heitettävä?”
”Ei niitä saa polttaa. Osa on vietävä ongelmajätelaitokselle Riihimäelle ja loput lajiteltava jäteasemille.”
”Silloinhan lahjoista ei ole kenellekään mitään iloa.”
”Kyllä on. Nimittäin verottajalle. Sain juuri verotuspäätöksen, jonka mukaan toimintamme on arvonlisäverollista. Lahjoista on maksettava 24 prosentin alvi.”
”Voiko joulumieltä musertaa enää tätä enempää?”
”Kyllä voi. Minä en nimittäin enää ole Joulupukki.”
”Mitä ihmettä?! Kuka sinä sitten olet?”
”Sain juuri ely-keskukselta uudet ohjeet sukupuolineutraalista jouluperinteestä. Olen tästä lähtien viralliselta nimeltäni
Jouluhenkilö.”

 

Pelastus

Niin joulu alkoi laskeutumaan Korvatunturille. Tehdyt lahjat olivat paketoituina varastossa. Reki siististi parkissa tallissa jonka vieressä porot roiskuttivat porkkanoita tietämättöminä Joulupukin suurista murheista.
Itse Joukupukki istui kiikkustuolissa suuressa tuvassa. Takkatuli loi tunnelmaa tupaan lukuisten kynttilöiden kanssa. Tontut istuivat lattialla. Joku heistä Torkkui. Joku söi piparia ja joku joi lämmintä glögiä. Mutta joulupukki raapi jo vähän kaljuuntunutta päälakeaan. Nyt oli kyllä pattitilanne tämän joulun osalta. Mikäs neuvoksi kun kaikki on asetettu kiellettyksi. Nyt Joulupukki ei pääsisi jakamaan kaunista jouluiloa. Lapsilla jäisi lahjat saamatta.

Joulupukki vaipui syviin ajatuksiin. Hän muisti kun oli ollut pienenä tonttuna isänsä mukana (silloisen Joulupukin) jakamassa lahjoja. Silloin reki oli juuttunut kiinni paksuun lumihankeen ja porot eivät olleet jaksaneet vetää sitä sieltä pois.
Silloin Joulupukki oli noussut reestä ja tarttunut reen takaosasta kiinni kaksin käsin ja jollain ihmeen voimilla nostanut reen pois lumikasasta.
Silloin ei Joulupukki ollut antanut periksi. Ei vaikka mikä olisi tielle esteeksi tullut. Silloin hän oli sanonut: ”Mikään koskaan ei saa estää lahjojen ja joulun rauhan viemistä koteihin. Ei mikään”

Joukupukki säpsähti kiikkustuolistaan. Hän tajusi. Mikään ei olisi niin tärkeää kun se, että lapset saisivat lahjansa ja koteihin vietäisiin joulun rauhaa. Mikään ei saisi estää sitä. Ei edes tänä jouluna.
Ihmisten on saatava tänäkin jouluna tietää, ettei Joulupukki ole unohtanut.

Joulupukki nousi kiikustaan. ”Tontut jaksaisitteko nostaa vielä kaikki lahjat rekeen ja valjastaa porot?”
Mestaritonttu oli ihmeissään. ”Mutta Pukki. Sinähän juuri sanoit joulun olevan pilalla!?”
”Ei muttia. Tehkää niinkuin sanoin. Mikään ei saa estää joulun tulemista koteihin.” Vastasi pukki.

Niin tänäkin jouluna kun lukuisina aikaisempinakin astui Joulupukki vaatekaapillensa. Nost isieltä henkarissa roikkuvan punaisen nuttunsa. Nuttu päälle, ruskea leveä nahkavyö vyötäisille, punainen lakki päähän ja nahkasaappaat jalkaan.
Ulkoa kuului jo kovaa melskettä ja näytti siltä kun porot ja reki olisivat valmiina.
Joulupukki astui ulos, kipusi rekeen ja otti ohjakset käsiinsä.
Sitten hän katsoi tonttuihin päin sanoen: ”Rakkaat tonttuni. Mikään koskaan ei saa estää joulun saapumista lapsille ja lapsen mielisille. Hyvää joulua tontut!”
”Hyvää joulua Joulupukki”

Joulupukki antoi merkin poroilleen ja niin reki lähti taas kerran jouluiselle matkalleen.  

 

Maailman parasta joulua ystäväni!! 

 

 

 

 

 

Please reload

© Elias Pesola. All rights reserved.Proudly created with Wix.com