Erämaata kohti

06/07/2018

Oletko koskaan ollut erämaassa? Mitä tunteita se herätti sinussa?

 

Viikot vierii vauhdilla ja kesän ensimäinen loma on myös lusittu. Nyt töissä pari viikkoa ja pääsen toisen loman kimppuun. Ihan kiva joskus jakaa näitä kesälomia vähän sinne sun tänne niin on koko ajan jotain mitä odottaa. Tänä kesänä muutenkin olo on ollut koko ajan kuin pienellä pojalla, joka odottaa milloin se joulupukki astelee ovesta sisään. Kaivan aina välistä tuon rinkan tuolta varastosta ja alan pakkailemaan ja sovittelemaan erilaisia variaatioita, miten saisin sen mahdollisimman toimivaksi Haltin valloitukselle. Olen sisään ajanut uudet Scarpan kengät useimmilla lähimetsän retkillä. Tavarat pitäisi alkaa olemaan vähän niinkuin kasassa. Uusi takki pitäisi vielä kyllä hankkia ja muutama muu pikku juttu. Mutta tuohon ruoka puoleen en ole vielä ehtinyt. Onhan tässä vielä kuitenkin pari viikkoa aikaa hommata murkinaa rinkka täyteen. Paha silleen alkaa miettimään kun sitä todennäköisesti kuluttaa ihan hirveitä määriä kun tallustelee rinkka selässä viikon verran. Ei ihan pelkällä näkkärillä jaksa sitä matkaa. 

Mutta jännittää niin sairaan paljon lähteä tuonne vaellukselle. Jännittää sillai hyvällä tavalla. Eniten ehkä kuitenkin nämä kamera hommat siinä jännittää kun en ole ennen näin pitkää matkaa videoinut. Pitkälle matkalle pitää ottaa huomioon monia seikkoja kuvaamisessa. Sähköä ei erämaassa ole ja sääkin voi olla mitä tahansa. Mutta olen valmistautunut. Tavoitteenani on saada juuri sellaista sisältöä tältä vaellukselta kun se näyttäytyy silmieni eteen. Haluan välittää sitä tunnetta ja aitoutta mitä siellä koen. Haluan tuoda esille nimenomaan sitä mikä on ollut aina minulle tärkeää. Luonnon rauhaa ja aitoa retkeilyä. Ja ennen kaikkea haluan vaelluksella kokea erämaan rauhan  

 

 

Pieni pala erämaata

 

Sen erämaan rauhan minkä sain kokea reilu viikko takaperin ensimmäisellä lomallamme pohjoisessa. Erämaa järvi, rantasauna ja kaunis kesäilta. Istun kivellä koivun alla katsellen järven selälle. Tuuli puhaltaa suoraan kasvoille. Ihana järven tuoksu. Erämaan tuoksu. Jotenkin niin puhdas ja aito. Se saa minut ajatuksiin. Kaikki tämä tässä ympärillä. Nämä päättymättömät metsät elävät täysin omaa elämäänsä täällä kaukana suurkaupunkien melskeistä. Nämä metsät kätkevät sisälleen lukuisia tarinoita. Voisin vain lähteä kävelemään tuonne metsään tulematta koskaan perille. Lopulta saapuisin Norjaan jäämeren rantaan. Todellinen erämaa. Se pistää jotenkin niin nöyräksi. Kuinka pieni sitä tämän kaiken keskellä ihminen onkaan. Täällä erämaassa sen tajuaa kun aistii ympäristöä. Tämän erämaan rauhan voi tuntea melkein käsissään. Kuinka mahtavaa, että tällaista voi vielä ihminen saada kokea. Isossa maailmassa se ei ole itsestään selvyys. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Please reload

© Elias Pesola. All rights reserved.Proudly created with Wix.com