Päivä 3 - Haltin valloitus 2018

02/08/2018

Yhteistyössä: Wild Adventures North

 

Pisin vaelluspäivä tähän menessä takana. Ilta laskeutuu mailleen ja erämaa näyttää parastaan juuri nyt. Aamulla heräsimme aivan täydelliseen ilmaan. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta eikä pienintäkään tuulenvirettä mistään suunnasta. Olo oli uskomaton. Luonto näytti parastaan. Söimme runsaan aamupalan, koska edessämme oli pitkä ja raskas reissu. Aluksi Lossujärven tuvalta Urtashotelille ja siitä Suomen pisin nousu kahden nyppylän välistä Pitsusjärven pohjoispäähän, missä olisi meidän kolmas leiri. Tämä vaelluspätkä taisi olla koko reissun raskain osuus. Ainakin paperilla. Alkumatkasta oli hellettä ja todella kuuma vaeltaa. Sitten alkoi sopivasti tuulemaan ja käveleminen muuttui paljon siedettävämmäksi. Pidimme lounas tauon Urtashotellin pihalla. Sitten kohti sitä pitkää raskasta nousua. Nousun loppu vaiheessa vastaan tuli porotokka. Ensimmäiset porot täällä tunturissa. Tunturin ylityskohdan huipulla vastaan tuli pari poron raatoa. Ilmeisesti vasojen luurankoja oli nämä. Yksi niistä oli aika tuore, josta oli enää luut jäljellä. Huolella oli kaluttu. Liekö ahma ollut asialla.

 

Tämä maisema, mikä avautui silmiemme eteen tunturin laelta on varmasti yksi Suomen kauneimpia. Satumaiset tunturit ympäröivät kaunista Pitsusjärveä. Aurinko paistoi vastarannalla nousevaan Pikkuhalti nimiseen tunturiin. Sateenkaari (toki himmeä sellainen) nousi vielä kaiken kukkuraksi tekemään maisemasta täydellisen. Siitä rinteeltä ei olisi halunnut koskaan lähteä pois. Niin kaunis oli näky. Olisin voinut vain istua siinä ja ihailla loputtomasti näkemääni. Kuin taivasta olisi koskettanut sillä hetkellä. Pitkän tauon jälkeen kuitenkin lähdimme laskeutumaan alas laaksoon ja pystytimme leirin kauniin Pitusjärven järven pohjoispään rantaan.  Nyt makoilen makuupussissa ja koko leiri nukkuu. Söimme tukevasti leirissä, peseydyimme hyisessä järvessä ja illan tullen istuimme rantakivillä rupatellen mukavia. Ihmettelimme tätä kaikkea luonnon kauneutta, mikä meidän ympärillä oli ja mitä saimme kokea siinä hetkessä. Mahtava päivä takana ja kaikki jaksoi loistavasti. Qilla mukaanlukien. Hän on meidän ainut koira täällä nyt kun Melli lähti kotiinpäin. Kiltti suloinen Spanieli, joka hurmaa kyllä meidät kaikki. Huomenna matka jatkuu aikaisin aamusta. Kello 06.00 herätys. Jyrin kanssa tässä teltassa mietittiin et ”myö ei kyllä lähetä” niin aikasten. Mut pakko kait se kuitenkin on. Huomenna pääsemme toivottavasti huiputtamaan Halti tunturin. Nyt pitää kuitenkin alkaa nukkumaan että jaksaa. Onhan se jo myöhä kello on 23.39 Öitä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Please reload

© Elias Pesola. All rights reserved.Proudly created with Wix.com