Kintsugi "kullalla yhdistetty". Näin korjaat säröt puisista astioista

18/08/2019

Olen jo jonkin aikaa harrastanut näitä pieniä puutöitä, etupäässä kuksien tekoa. Niiden tekemisestä on tullut minulle hyvin tärkeää. Se pieni hetki iltaisin, milloin näitä työstän. Kätkee sisälleen jotain niin arvokasta. Se hetki antaa hyvää mieltä. Juuri siksi siitä on tullut minulle tärkeä.
Kuksien tekeminen on mielekästä myös siksi, koska se on haasteellista. Ei ole helppoa saada puusta tehtyä kuppia kestämään ahkeraa käyttöä. Vaikka olenkin tehnyt kaikki työvaiheet oikein, niin silti usein olen joutunut pettymään syvästi kun kuksa onkin päättänyt haljeta testi vaiheessa.
Monta kertaa olen huokaissut turhautuneena ja ajattelut heittäväni haljenneen kuksan naapuri talon seinään. Kun näkee vasta valmiiksi tulleen työn rikkoutuvan, niin se repii ja raastaa syvältä sydämen pohjasta saakka.
En ole kuitenkaan vielä heittänyt yhtään kuksaa seinää päin. Sen sijaan ole ottanut uuden palan puuta ja alkanut veistää. Olen edennyt harkitusti noudattaen tarkasti jokaista työvaihetta. Juuri kun luulin, että tämä luomus olisi kestänyt. Kuuluu neljännellä testaus kerralla ”naks” ja kuksaan ilmestyy halkeama. Kuinka turhautunut ihminen voi olla? En tiedä vastausta, mutta aika paljon minua harmitti tässä vaiheessa.

 

Mitä on kintsugi?


Puu elää aina omaa elämäänsä. Meidän ihmisten tulee hyväksyä se ja sopeutua elämään sen mukaisesti. Toki olisi kiva kun kuksasta pystyisi joskus juomaan, eikä juoma valuisi maahan ennen aikojaan. Sehän se kuksan tärkein ominaisuus on, että sitä voi käyttää juoma-astiana.
Kun kuksa on haljennut ei sitä enää ikinä voi saada takaisin alkuperäiseen kuntoon. Se on tästä eteenpäin aina haljennut kuksa, rikkinäinen ja epätäydellinen.
Minun tekemistä kuksista aika moni on haljennut. En ole kuitenkaan heittänyt niitä pois vaan yrittänyt korjata niitä liima/puupöly seoksella, niin että halkeama olisi mahdollisimman huomaamaton.

Olen hävennyt sitä haljennutta kohtaa ja yrittänyt peittää sitä. Kunnes taiteilija Susanna Sivonen vinkkasi minulle japanilaisesta tavasta korjata rikkoutuneita posliini astioita. En ollut koskaan aikaisemmin kuullut kintsugista. Suoraan suomennettuna se tarkoittaa ”kullalla yhdistetty”. Siinä yhdistetään rikkoutuneet astian palaset kultaisella liimalla niin että säröt jäävät näkymään kauniimpana kuin koskaan. Tämä tekee astiasta entistä arvokkaamman näköisen ja tuo säröt esiin. Kun luin netistä artikkeleita kintsugista rakastuin suunnattomasti tähän ideologiaan. Tuodaan tarkoituksella säröt esiin ja tehdään niistä kauniita. Siinä on jotain niin käsinkosketeltavan mahtavaa.

Kun ymmärsin tämän tarkoituksen, niin halusin alkaa heti toteuttamaan tätä omissa rikkoutuneissa kuksissani. Samalla tämä on hyvä muistutus siitä, että meidän ei tarvitse heittää pois meidän rikkoontuneita asioita. Ja ostaa tilalle uusia. Se on niin nykypäivää ja sitä tapahtuu paljon meidän länsimaisessa kulttuurissa. Ostamme tuotteita tuon tuosta, käytämme niitä muutaman kerran ja hylkäämme sen kaapin perälle. Jos tuote rikkoutuu, heitämme sen roskiin ja ostamme uuden. Kintsugilla ei voi korjata ehkä ihan kaikkea, mutta ainakin sillä voi paikata asioita ja tehdä niistä vielä kauniimpia. 

 

"Rakkaudella yhdistetty"

 

En halunnut heittää omia kuksiani menemään ja aloin suunnittelemaan kintsugi tekniikan käyttämistä niiden korjaamisessa. Testasin erilaisia vaihtoehtoja. Yritin muun muassa juottaa säröt umpeen lyijyttömällä tinalla. Tämä osoittautui mahdottomaksi. Saumat eivät kestäneet. Sitten keksin käyttää luontoystävällistä epoksia, jonka värjään kullan väriseksi kulta pigmentillä. Tämä osoittautui aivan loistavaksi tavaksi korjata halkeamat. Säröistä tuli todella kauniin näköiset. Ja mikä parasta ne kestivät loistavasti. Sen huomasin vielä, että säröjä ei kannata mennä hiomaan. Muuten sen pinta himmenee ja kullan kimallus häviää. Pinnasta tulee matta mainen, eikä se enää näytä niin hienolta. Näin kävi oman kuksani kohdalla, jonka aion vielä korjata uudelleen oikean väriseksi. Toki sen varmasti voi hioa uudelleen kiiltäväksi. Mutta se onkin sitten ihan oma juttunsa. En ole siihen vielä perehtynyt.

Olen tällä hetkellä niin iloinen ja tyytyväinen, että sain tämän kintsugi tekniikan toimimaan myös puisissa astioissa. Nyt olen korjannut neljä kuksaa mukaan lukien omani tällä tekniikalla. Ja niin vain näyttää siltä, että tämä todellakin toimii. Tälläkin hetkellä juon omasta rakkaasta kuksastani lämmintä teetä tätä postausta kirjoittaessani. 

 

Tiedätkö mitä? Elämä on aivan käsittämättömän hienoa ja mahtavaa kun vain katsot sitä oikeasta kulmasta. Olen monen monta kertaa herkistynyt tämän kintugin äärellä. Sen ideologia menee jotenkin niin syvälle minun tunteissani. Eikö meidän ihmisten elämäkin ole täynnä säröjä, halkeamia ja kolhuja. Emmekö mekin tarvitse tällaista kintugia korjaamaan nämä säröt ja kolhut? Oltaisiinko me toisillemme niitä "kultaisia seppiä"? Yhdistäisimme säröt, halkeamat ja kolhut rakkaudella. Niin meidän kaikkien olisi pikkuisen parempi olla. 

 

 

Minut löytää myös:

 

Instagramista

Youtubesta

Facebookista

 

 

 

 

 

 

 

Please reload

© Elias Pesola. All rights reserved.Proudly created with Wix.com